Yhdistyssäännöt
1 §
Yhdistyksen nimi on Piehingin Erämiehet r.y. ja kotipaikkana Raahen kaupunki Oulun läänissä. Yhdistys on perustettu 1955 ja siitä käytetään säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi.
2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua ja ampumaurheilua.
3 §
Tarkoituksena toteuttamiseksi yhdistys:
- pyrkii hankkimaan itselleen jäsenmäärään nähden sopivan suuruisen metsästys— ja riistanhoitoalueen sekä huolehtii sitä koskevien sopimusten aikaansaamisesta ja voimassapitämisestä;
- valvoo jäsentensä ja asettamiensa metsästyksenvartijain välityksellä sekä viranomaisten toimintaan tukemalla, että sen alueella noudatetaan metsästyksestä voimassa olevia säännöksiä ja hyviä metsästystapoja;
- kerää toimialueeltaan tietoja vuotuisten riistakantojen suuruudesta ja lisääntymisestä, säätelee riistan verottamista kannan kulloinkin sallimissa rajoissa;
- riistakannan lisäämiseksi parantaa riistan elinympäristöä, järjestää talviruokintaa, vähentää vahinkoa tuottavia eläimiä, suorittaa tarvittaessa riistanistutuksia ja huolehtii tarpeellisten rauhoitusten aikaansaamisesta sekä järkiperäisen metsästyksen ja riistanhoidon edellyttämästä luonnonsuojelusta;
- järjestää valistus— ja koulutustilaisuuksia, joissa levittää jäsenistön ja muun väestön keskuuteen harrastusta riistanhoitoon sekä neuvontaan metsästys— ja luonnonsuojelulain, oikeiden metsästäjätapojen, riistanhoidon työmuotojen sekä riista— ja vahinkoeläinten tuntemusta samoin kuin saaliin oikeaa käsittelyä;
- edistää puhdasrotuisten metsästyskoirien pitoa, koulutusta, käyttöä ja jalostusta; sekä
- opastaa jäsenistöään metsästysaseiden oikeaan käyttöön ja järjestää metsästys- ja urheiluammunnan harjoittelu-, suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten yhdistys voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa.
4 §
Yhdistyksellä on oikeus vastaanottaa lahjoja ja testamenttejä ja perustaa rahastoja, sekä omistaa kiinteistöjä.
5 §
Seuran kokous voi hyväksyä
- varsinaiseksi tai koejäseneksi henkilön, joka asuu seuran toiminta-alueella;
- varsinaiseksi jäseneksi henkilön, joka on maanomistaja ja metsästysvuokrasopimuksella vastikkeetta luovuttaa seuralle seuran alueella omistamiensa tilojen, maiden ja vesialueiden kaikki metsästysoikeudet;
- koejäseneksi henkilön, joka on seuran jäsenen sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa tai on tämän aviopuoliso.
Koejäsenyys kestää enintään kaksi vuotta, minkä ajan kuluessa seuran kokouksen on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä. Koejäsenellä ei ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä paitsi, että koejäsenen hirvieläinjahtiin osallistumisesta päättää seuran hirvijaosto.
Kaikki jäsenet ovat velvollisia noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassa seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja ennen metsästyskauden alkua vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran vuosikokous vuosittain määrää.
6 §
Seuran vuosikokous voi erottaa jäsenen, joka
- laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen;
- toimii seuran sääntöjen, seuran kokouksen hyväksymien ohjesääntöjen tai päätösten vastaisesti;
- rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä;
- toimii seuran tarkoitusperien tai hyvien metsästystapojen vastaisesti. Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.
Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroavalla tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada mitään yhdistyksen kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
7 §
Yhdistyksen johtokuntaan kuuluu puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan lisäksi 6 jäsentä, joiden keskuudesta johtokunta valitsee varapuheenjohtajan. Johtokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Vuosittain erovuorossa on kaksi jäsentä. Kolmen ensimmäisen vuoden erovuoroiset jäsenet määrätään arvalla johtokuntaa ensi kertaa valitessa. Johtokunnan puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja jäsenet erovuoroisten tilalle valitaan vuosittain.
Mikäli johtokunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikautta, valitaan hänen tilalleen yhdistyksen seuraavassa kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen. Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan sihteeri edustaa yhdistystä johtokunnan toimeksiannosta. Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai sihteeri. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.
Johtokunnan tehtävänä on:
- kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, valmistaa niille esitettävät asiat ja panna kokousten päätökset täytäntöön;
- hoitaa yhdistyksen rahavaroja ja muuta omaisuutta, huolehtia liittymis- ja jäsenmaksujen sekä muiden tulojen keruusta samoin kuin laatia yhdistyksen tilinpäätös päättyneeltä tilivuodelta;
- tehdä vuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset;
- tehdä riistanhoitoyhdistykselle ilmoituksia ja antaa tarvittaessa lausuntoja metsästyslain 23 §:n 1 momentissa tarkoitetuista epäkohdista, jotka koskevat riistakannan vaarantamista tai riistanhoidollisten toimenpiteiden laiminlyöntiä;
- valmistaa yhdistyksen vuosikokoukselle esitys toiminta- ja riistanhoitosuunnitelmaksi kuluvaa toimintavuotta varten;
- toimittaa yhdistyksen kokouksen hyväksymät säännöt ja sääntöjen muutokset yhdistysrekisteriin merkittäviksi;
- pitää yhdistyksen jäsenistä luetteloa sekä vuosittain ilmoittaa johtokunnan jäsenten nimet ja osoitteet asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle; sekä
- hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihto ja muut juoksevat asiat.
8 §
Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan on esitettävä tilit ja tilinpäätös tarkastettavaksi viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta johtokunnalle.
9 §
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat vuosikokous ja kesäkokous. Johtokunta kutsuu jäsenet kaikkiin kokouksiin vähintään yksi viikko ennen kokousta seuran kotipaikan alueella ilmestyvässä sanomalehdessä julkaistulla kokousilmoituksella ja seuran nettisivuilla.
10 §
Vuosikokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä ja käsitellään siinä seuraavat asiat:
- valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri,
- todetaan kokouksen laillisuus,
- valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa,
- esitetään johtokunnan laatima toimintakertomus kuluneelta toimintavuodelta,
- esitetään tilikertomus ja tilintarkastajain lausunto kuluneelta tilikaudelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta,
- päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille,
- toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan vaali,
- toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle,
- toimitetaan kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä vaali,
- toimitetaan metsästyksenvartijoiden vaali,
- vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma kuluvaa toimintavuotta varten,
- hyväksytään toimintavuoden tulo- ja menoarvio sekä päätetään yhdistyksen metsästyksenvartijoiden ja muiden toimihenkilöiden palkkion määräämisestä,
- määrätään yhdistyksen liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus,
- valitaan tarpeelliset jaostot,
- käsitellään uudet jäsenanomukset,
- käsitellään muut johtokunnan tai yksityisten jäsenten johtokunnalle vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat,
- päätetään toimialueen riistanhoitoyhdistykselle tehtävistä esityksistä,
- päätetään miten riistanhoitoyhdistyksen kokouksesta poissa olevia metsästysyhdistyksen jäseniä edustetaan, sekä
- käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista ei voida kuitenkaan tehdä päätöstä.
11 §
Kesäkokous pidetään elokuun aikana jossa,
- päätetään jäsenten ja heidän vieraittensa oikeudesta harjoittaa metsästystä seuran metsästysalueilla tulevana metsästyskautena;
- päätetään toimeenpantavista rauhoituksista ym. riistan suojelutoimenpiteistä;
- käsitellään uudet jäsenanomukset;
- päätetään vierasmaksun suuruudesta.
Kesäkokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokousilmoituksessa mainituista asioista.
12 §
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin yhdistyksen aikaisempi kokous on niin päättänyt, milloin johtokunta sen katsoo tarpeelliseksi tai milloin vähintään yksi viidesosa jäsenistä sitä johtokunnalta kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Ylimääräinen kokous on pidettävä yhden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa mitä 9 §:ssä on määrätty.
13 §
Jäsenen oikeudesta ottaa mukaansa yhdistyksen metsästysmaille yhdistykseen kuulumattomia metsästäjiä ja heidän oikeudestaan metsästää sekä muista järjestysasioista määrätään yhdistyksen kokouksen hyväksymässä metsästyssäännössä tai päätetään vuosittain kesäkokouksessa.
14 §
Yhdistyksen on pidettävä luetteloa suoritetuista riistan hoitotöistä ym. toiminnasta.
15 §
Yhdistys toimii jatkuvassa yhteistyössä toimialueensa riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Toimintavuoden aikana tapahtuneista toimihenkilömuutoksista on ilmoitus riistanhoitoyhdistykselle tehtävä välittömästi ja tulee yhdistyksen antaa riistanhoitoyhdistykselle sen pyytämät tiedot.
16 §
Näitten sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä yhdistyksen kokouksessa sen jälkeen, kun johtokunta on asian käsitellyt, ja asiasta on mainittu kokouskutsussa. Päätöstä tulee kannattaa vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä.
17 §
Jos yhdistys puretaan, käytetään sen omaisuus viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti yhdistyksen toimintaa lähellä oleviin riistanhoidollisiin tarkoituksiin. Yhdistyksen arkista on siirrettävä toimialueen riistanhoitoyhdistykselle, jolle samoin kuin yhdistysrekisteriviranomaisille on tehtävä ilmoitus purkamisesta.
18 §
Muutoin noudatettakoon mitä laissa yhdistyksestä on säädetty.